JFunnel - käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun prosessiopas
Tarkemmin aiheesta kirjassa:
"Navigoi oikein käytettävyyden vesillä. Opas käytettävyysohjattuun vuorovaikutussuunnitteluun".

Kirjassa kuvattu JFunnel- käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun malli antaa systemaattisen perustan hyvän käytettävyyden suunnittelulle. Mallin erityinen piirre on menetelmäriippumattomuus: se ei edellytä tiettyjen menetelmien käyttöä vaan antaa joustavuutta soveltaa tilanteeseen sopivia käytettävyystoimenpiteitä.
JFunnel-mallin historia
Mallin tausta alkaa vuodesta 1997, jolloin Nokialla ja TeamWarella tehtiin ensimmäiset käytettävyyssuunnittelun prosessiarvioinnit (”käytettävyyskypsyysarvioinnit”). Arviointimallina käytettiin eurooppalaisessa INUSE-projektissa kehitettyä prosessimallia.
 



JFunnel: Käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun aktiviteetit (v. 2/2013)


Kokeilujen perusteella malli todettiin hankalaksi käyttää, ja sen perusteella siihen tehtiin muutoksia; päivitetystä mallista tuli ISO:n tekninessä raportissa (ISO 18529) kuvattu prosessimalli.

Väitöstutkimuksessaan Timo Jokela sovelsi käytettävyyskypsyysarvioinneissa päivitettyä ISO 18529 (myös ISO 13407) prosessimallia, ja totesi mallin edelleen ongelmalliseksi. Malli oli tulkinnanvarainen, eikä niiden perusteella voinut selkeästi raportoida kaikkia käytettävyyssuunnitteluun liittyviä oleellisia havaintoja.

Tutkimuksessaan Timo Jokela kehitti sitten mallia edelleen, päätyen malliin, joka nimettiin tutkimusprojektin mukaan ”KESSU”-malliksi.

KESSU-mallia käytettiin 2000-luvulla eri tarkoituksissa, prosessiarviointien lisäksi käytännön projekteissa kuin opetuksessakin, ja se edelleen askeleittain kehittyi. Prosessit täsmenivät, ja niiden kuvaukset tarkentuivat.

-----------
2008: Mallin visuaalisen esityksen muoto muuttui kehästä suppiloksi (kehämuoto oli alkujaan peräisin ISO 13407:sta). Tähän idea tuli TRATTI -myyntiprosessin mallista (JKC Oy Consulting). Myyntiprosessin tapaan käytettävyyssuunnittelussa on selkeä ”puristusvaihe”: käytettävyystavoitteiden määritys, jolloin suppilo kuvaa hyvin prosessia. Samalla mallille annettiin sen muotoa kuvaava nimi (JFunnel).

Samoihin aikoihin syntyi termi ”käytettävyysohjattu vuorovaikutussuunnittelu”. Paljon käytetty termi ”käyttäjäkeskeinen suunnittelu” on semanttisesti vähän harhaanjohtava (onko ”käyttäjä suunnittelun keskellä”?). ”Käytettävyyssuunnittelu” -termissä on puolestaan se ongelma, että varsinainen vuorovaikutussuunnittelu ei ole käytettävyysaktiviteetti, jolloin tarve tuli termille, joka kattaa sekä käytettävyysaktiviteetit että vuorovaikutussuunnittelun. Malliin myös lisättiin uusi prosessi, ”strategisten käytettävyystavoitteiden määritys”.

-----------
2011: Aktiviteetin 0 nimeksi muotoutui "Käytettävyyden vaikuttavuustavoitteet", joka terminä kuvaa tarkemmin, mistä aktiviteetista on kyse. Ks. myös http://kaytettavyysnavigoija.blogspot.fi/2011/06/haluttu-kaytettavyysvaikuttavuus.html

-----------
2012: Lisätty substanssianalyysi-aktiviteetti. Aktiviteetista ja ExposeThings -menetelmästä tarkempi kuvaus täällä

----------
On huomioitava, että mikään tällainen malli ei ole totuus. Väitöskirjan aikoihin (2001) olin erittäin tyytyväinen silloiseen ”KESSU”-malliin; tänä päivänä näen selkeästi sen puutteet. Kun edelleen tulee lisää kokemusta JFunnel-mallin käytöstä eri yhteyksissä, siihen on odotettavissa edelleen uusia versioita.

KESSU/JFunnel-mallin käytön laajuutta ei ole tarkemmin tutkittu. Kuitenkin  on viestejä kuulunut sen käytöstä eri yhteyksissä, myös käytännön projekteissa. Malli on toiminut yhtenä perustana käytettävyyssuunnittelun merkittävimmän kansainvälisen standardin ISO 13407 uudistamisessa (tuleva ISO 9241-210). Tieteellisiä julkaisuja mallista on tehty useita. 

Etusivulle